Blogi aukeaa - Hyvinvointialueiden perustaminen on massiivinen hallintouudistus
Tervetuloa lukemaan ensimmäistä blogitekstiämme, joka aloittaa ajankohtaisten ja monipuolisten asiantuntijakirjoituksien sarjan!
Julkaisemme tästä lähtien blogissamme kuukausittain asiantuntijoidemme kirjoittamia tekstejä erilaisista ajankohtaisista, oikeudellisista teemoista. Tekstien aihepiirit vaihtelevat sen mukaan, kuka toimistomme väestä on kirjoitusvuorossa: luettavaa tulee siis löytymään kattavasti eri oikeudenaloilta, niin yritysten kuin yksityisten ihmisten oikeudellisista asioista.
Ensimmäisessä blogissamme asianajaja Kari Suokas kertoo, mitä hyvinvointialueilla tarkoitetaan, ja millaisia oikeudellisia kokonaisuuksia käynnissä oleva sosiaali- ja terveysalan uudistus pitää sisällään.
Ryhdyhän seuraamaan blogiamme - kuuntelemme mielellämme myös ehdotuksia aiheista, joita blogistamme olisi kiinnostava lukea!
Suomessa on noin viidentoista vuoden ajan yritetty uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena on ollut parantaa suomalaisten hoitoon pääsyä ja huolehtia palvelujen tarvitsemien rahojen riittävyydestä. Kuluvalla hallituskaudella on eduskunnan hyväksyttäväksi tuotu uudistus, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden järjestettäviksi. Uudistuksen lakiesitykset on hyväksytty ja uudistusta koskeva voimaanpanolaki on tullut voimaan 1.7.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023.
Hyvinvointialue on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue muodostaa kunnallishallinnon ja valtionhallinnon väliin uudenlaisen julkisoikeudellisen hallinnon tason. Hyvinvointialueiden toimintaa valmistelevien väliaikaisten valmisteluelinten toiminta on käynnistynyt syyskuussa 2021. Aluevaalit, joissa valitaan hyvinvointialueiden ylimpinä päätöksentekoeliminä toimivat aluevaltuustot, järjestetään tammikuussa 2022. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022 ja niiden toimikausi on neljä vuotta. Valtuutettuja aluevaltuustoihin valitaan 59 - 89 hyvinvointialueen asukasluvun mukaisesti.
Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyy monia merkittäviä muutoksia, joista tärkeimmät ovat henkilöstöön, omaisuuteen ja rahoitukseen liittyvät uudistukset.
Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy uudistuksessa noin 173 000 henkilöä ns. vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksilla. Lisäksi noin 37 000 henkilöä jatkaa Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän palveluksessa. Uudistuksen jälkeen Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön määrä on yhteensä noin 210 000.
Kuntien ja kuntayhtymien omaisuus sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen osalta siirtyy hyvinvointialueiden omistukseen tai hallintaan. Irtain omaisuus siirtyy korvauksetta, samoin sopimukset ja henkilöstön lomapalkkavelka. Toimitilat jäävät kuntien omistukseen ja hyvinvointialueet vuokraavat ne määräajaksi. Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien varat ja velat siirtyvät kokonaisuudessaan hyvinvointialueille.
Kuntien käyttötalouden kustannuksista hyvinvointialueille siirtyy arviolta 20,6 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden toiminnan rahoittaa valtio. Tästä syystä merkittävä osa kuntien tuloista siirretään valtiolle. Kunnilta siirretään hyvinvointialueille noin 12,8 miljardia euroa kunnallisveroa sekä noin 5,3 miljardia euroa peruspalvelujen valtionosuuksia. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtyy kunnilta veromenetysten korvauksia ja osa yhteisöveron tuotosta.
Hyvinvointialueiden perustamiseen ja tehtävien siirtämiseen kunnilta hyvinvointialueille sisältyy useita laajoja oikeudellisia kokonaisuuksia. Tärkeimmät niistä ovat henkilöstön siirtymiseen liittyvät sopimusasiat mukaan luettuna henkilöstön palkkojen harmonisointi. Hyvinvointialueille siirtyvän omaisuuden ja sopimusten sekä niihin liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittäminen on työläs prosessi. Työtä voi verrata kuntaliitoksissa suoritettaviin tehtäviin. Kokonaisuutena on kuitenkin kyse huomattavan paljon suuremmasta hankkeesta, koska se koskee kaikkia Suomen kuntia, kuntayhtymiä ja valtiota.
Suomalaisella yhteiskunnalla on edessään suuria haasteita tulevina vuosikymmeninä ja yksi suurimmista on julkisen talouden kestävyysvaje. Ellemme saa tilannetta korjattua, on edessämme väistämättä julkisten hyvinvointipalveluidemme vähentäminen. Tästä syystä kaikkien merkittävien yhteiskunnallisten ratkaisujen tekemisessä on otettava huomioon taloudellisen kestävyyden näkökulma. Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Nyt toteutettavan sote-uudistuksen onnistuminen tai epäonnistuminen on nähtävissämme muutaman vuoden kuluessa.
Kari Suokas, asianajaja, varatuomari