Kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta

Ennen muinoin naiset jäivät kotiin hoitamaan lapsia ja miehet elättivät perheensä. Kuulostaa kaukaiselta ajatukselta - vai kuulostaako? Yhteiskuntaamme on nimittäin jäänyt muhimaan jäänne historiasta: naiset jäävät yhä edelleen kotiin hoitamaan lapset samalla, kun miehet jatkavat työuraansa. Tämä selviää Kelan teettämästä tutkimuksesta (https://www.kela.fi/perhevapaat-tietopaketti), jonka mukaan vuonna 2020 äidit pitivät 90 % kaikista vanhempainpäivärahapäivistä. Isien Suomessa käyttämä 10 % osuus on alhaisinta Pohjoismaisessa vertailussa. Isistä lähes neljäsosa ei käytä perhevapaita ollenkaan.

• Perhevapaauudistus pääpiirteissään

  Perhevapaauudistus astuu voimaan 1.8.2022.

  Uudistus koskee:

  1) lapsia, joiden laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen ja

  2) adoptiolapsia, joiden hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai myöhemmin.

  Mikäli lapsi syntyy - lasketusta ajasta huolimatta - ennen 1.8.2022, sovelletaan vanhoja säännöksiä.

• Perhevapaauudistuksen tavoitteet

  Uudistuksen perimmäisenä tarkoituksena on lisätä vanhempien tasa-arvoa. Tavoitteena on, että isät käyttäisivät oikeuttaan perhevapaisiin aiempaa enemmän. Samalla äidit halutaan palauttaa työmarkkinoille nykyistä nopeammin.

  Uudistus ottaa paremmin huomioon myös erilaiset perhemuodot. Äiti ja isä termit jäävät unholaan ja näiden sijaan puhutaan raskaana olevasta vanhemmasta ja toisesta vanhemmasta.

  Lisäksi uudistus helpottaa perhe- ja työelämän yhdistämistä, kun vanhempainvapaapäivien käyttömahdollisuuksista tulee joustavampia.

  Kirsikkana kakun päälle ansiosidonnaisten vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa 43:lla päivällä.

• Vanhempainvapaapäivien määrät

  Kumpainenkin vanhemmista on oikeutettu 160 vanhempainrahapäivän kiintiöön. Lapsella on jatkossakin enintään kaksi vanhempaa, mutta vanhempi voi luovuttaa omasta kiintiöstään toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle enintään 63 vanhempainrahapäivää.

  Raskaana olevan vanhemman loppuraskautta suojaa 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Lisäksi raskaana olevalle vanhemmalle kuuluu erityisraskausraha, mikäli - ennen varsinaisen raskausrahan saamista - työssä altistuu kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille.

  Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa käyttöönsä molemmat vanhempainrahakiintiöt. Perusmallista poiketaan myös kaksosten, kolmosten ja muiden monikoiden kohdalla, nimittäin toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden vanhempainrahakiintiö pidentyy 84 päivärahapäivällä.

  Synnyttävälle vanhemmalle kertyy vanhempainpäivärahoja perusmallin mukaisesti kaikkineen 200 päivää ja toiselle vanhemmalle 160 päivää. Yhteensä päiviä kertyy tällöin 360, mikä on 43 päivää enemmän kuin vanhassa mallissa. Kaiken kaikkiaan vanhempainpäivärahoja kertyy toisin sanoen yli 14 kuukautta.

• Joustava malli helpottaa arjen suunnittelua

  Vanhempainrahaa voi käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai kunnes on kulunut kaksi vuotta adoptiolapsen hoitoonottamisesta.

  Vanhempainrahat voi käyttää haluaminaan ajankohtina kuitenkin niin, että työsuhteessa olevien vanhempien tulee käyttää vapaansa neljässä jaksossa. Raskausrahakausi on käytettävä yhdenjaksoisesti ja se tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa.

  Vanhempainvapaita voi pitää myös osittaisesti, jolloin vanhempi käyttää kiintiöstään puolikkaita päiviä.

---

Edellä kirjoitetun perusteella voidaan todeta, että asenteisiin on vihdoin tulossa muutos. Perhevapaauudistuksen myötä olemme askeleen lähempänä tasa-arvoista vanhemmuutta. Perhevapaat jakautuvat jatkossa tasaisemmin vanhempien kesken ja samalla tasa-arvo työelämässä kasvaa. Uuden mallin myötä molempien vanhempien on taloudellisesti kannattavampaa jäädä ansiosidonnaisille vanhempainrahapäiville sen sijaan, että äiti jäisi kotihoidontuen turvin kotiin. Joustavampi malli luo mahdollisuudet arjen parempaan suunnitteluun ja samalla ansiosidonnaisten vanhempainrahapäivien määrä kasvaa.

Mona Marjamaa, oikeustieteen ylioppilas