Muistilista läheisen kuoleman kohdanneelle
Viime aikoina mediassa on tasaisin väliajoin kirjoitettu siitä, millaiseen byrokratiaviidakkoon omaiset joutuvat, kun heidän läheisensä kuolee. Läheisen kuolema on usein henkisesti raastava tapahtuma, jolloin kuolemaan liittyvien käytännön asioiden hoitaminen voi tuntua erityisen hankalalta. On myös tavallista, että läheisillä ei ole aiempaa kokemusta tai tietoa niistä toimista, joihin heidän tulisi ryhtyä. Tässä blogijulkaisussa aion kertoa teille, millaisia käytännön asioita läheisen kuolemaan liittyy hautajaisten järjestämisen lisäksi, ja miten ne hoidetaan mahdollisimman sujuvasti ja helposti. Omat voimavarat on kuitenkin hyvä tunnistaa ja apua kannattaa pyytää, kun asioiden selvittäminen itse tuntuu liian kuormittavalta.
-
Mikäli läheinen menehtyy sairaalassa tai hoitolaitoksessa, kuolemasta ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille, vaan laitos tekee ilmoituksen omaisten puolesta.
Mikäli läheinen taas menehtyy muualla kuin laitoksessa, kuten kotonaan tai matkoilla ollessaan, tulee kuolemasta ilmoittaa paikalliseen hätäkeskukseen.
Kun henkilö menehtyy ulkomailla, tulee asiasta lisäksi ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastoon.
Virallisten ilmoitusten lisäksi kuolemasta on hyvä ilmoittaa läheisten lisäksi ainakin vainajan mahdolliselle työnantajalle.
-
Virkatodistusten tilaaminen kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti läheisen kuoleman jälkeen, sillä virkatodistuksien toimitusaika on useita viikkoja, tällä hetkellä jopa kuukausia.
Virkatodistuksien avulla todennetaan vainajan perillispiiri. Virkatodistuksien tulee kattaa vainajan koko elämä siitä lähtien kun hän on täyttänyt 15 vuotta. Virkatodistuksia tarvitaan perunkirjoituksessa sekä kuolinpesän asioiden käytännön hoitamisessa, kuten pankkien kanssa asioimisessa.
Mikäli vainaja on kuollessaan kuulunut kirkkoon, tulee sukuselvitys hankkia seurakuntayhtymän keskusrekisteristä. Lisäksi jos vainaja on aiemmin eläessään kuulunut kirkkoon, tulee virkatodistus tilata keskusrekisteristä.
Mikäli vainaja ei ole kuollessaan tai muutoin jossain vaiheessa elämäänsä kuulunut kirkkoon, tulee virkatodistus hankkia Digi- ja väestötietovirastosta.
Mikäli vainaja on kuollessaan tai jossain vaiheessa elämäänsä asunut ulkomailla, tulee virkatodistus hankkia myös kyseisen maan väestörekisteristä.
Me avustamme myös virkatodistuksien hankkimisessa.
-
Kuolinpesän osoitteen muuttaminen on järkevää varsinkin jos vainaja on asunut yksin tai esimerkiksi vuokra-asunnossa, joka irtisanotaan kuoleman jälkeen. Posti kannattaa ohjata sellaiselle henkilölle, joka aikoo käytännössä ottaa vastuun kuolinpesän asioiden hoitamisesta.
Postiin osoitteenmuutos onnistuu helposti ilman valtakirjoja joko sähköisessä muuttoilmoituspalvelussa taikka puhelimitse.
-
Mikäli vainaja on asunut vuokra-asunnossa, tulee vuokranantajalle ilmoittaa kuolemasta ja mahdollisesti irtisanoa vainajan vuokrasopimus. Vuokra-asuntoa tyhjentäessä ja siivotessa kannattaa huomioida, että varastoitava ja hävitettävä irtaimisto on hyvä dokumentoida siten, ettei irtaimistosta myöhemmin aiheudu erimielisyyksiä pesän osakkaiden välille.
Mikäli vainaja on asunut omistamassaan asunnossa tai kiinteistössä, tulisi jonkun vainajan läheisen huolehtia siitä, että koti saatetaan sellaiseen kuntoon, missä se voi rauhassa odottaa mahdollista myyntiä tai perinnönjakoa. Sama koskee muita mahdollisia vainajan omistamia asuntoja tai kiinteistöjä, kuten kesämökkiä.
-
Pankit saavat tiedon henkilön kuolemasta suoraan väestötietojärjestelmästä, minkä jälkeen pankki lukitsee vainajan verkkopalvelutunnukset, irtisanoo pankkikortin ja poistaa tilinkäyttöoikeudet. Lisäksi pankit toimittavat automaattisesti kuolinpesän osoitteeseen tiedot vainajan asiakkuudesta, kuten hänen pankkitileistään ja sijoituksistaan, joita tarvitaan perunkirjoituksessa.
Vainajan ja kuolinpesän laskujen maksaminen ennen perunkirjoitusta ja mahdollista jakoa kuolinpesän pankkitililtä on mahdollista, kun pankkiin toimitetaan pesän osakkuuden osoittava virkatodistus. Kuolinpesän osakas voi itsenäisesti laittaa maksuun kuolinpesän pankkitililtä sellaisia tavanomaisia maksuja, jotka on osoitettu joko vainajalle tai kuolinpesälle.
Mikäli vainajalla on ollut pankkilainaa, on myös lainan maksujärjestelyistä hyvä sopia jo ennen perunkirjoitusta.
Lähes kaikkeen muuhun pankkiasiointiin kuin vainajan ja kuolinpesän laskujen maksamiseen pankit usein vaativat valtakirjat kaikilta pesän osakkailta. Useilla pankeilla on valmiita valtakirjapohjia, joiden avulla kuolinpesän osakkaiden on helppo valtuuttaa yksi henkilö hoitamaan kuolinpesän pankkiasioita koko kuolinpesän puolesta.
-
Vakuutusyhtiöt saavat tiedon henkilön kuolemasta suoraan väestötietojärjestelmästä. Vainajan henkilövakuutukset päättyvät henkilön kuolinpäivään, kun taas omaisuusvakuutukset kuten kotivakuutukset pysyvät voimassa kuolemasta huolimatta. Usein omaisuusvakuutukset irtisanotaan siinä vaiheessa kun kuolinpesän vakuutettu omaisuus vaihtaa omistajaa.
Kuten pankkiasioinnissakin, myös vakuutusyhtiöt vaativat asiointiin valtakirjat kaikilta pesän osakkailta. Useilla vakuutusyhtiöillä on valmiita valtakirjapohjia, joiden avulla kuolinpesän osakkaiden on helppo valtuuttaa yksi henkilö hoitamaan kuolinpesän vakuutusasioita koko kuolinpesän puolesta.
Mikäli vainajalla on ollut sellainen henkivakuutus, jonka perusteella maksetaan edunsaajille vakuutuskorvauksia, tulee edunsaajien täyttää erillinen korvaushakemus vakuutusyhtiölle. Korvaushakemuslomake löytyy usein vakuutusyhtiön nettisivuilta, minkä lisäksi monet yhtiöt toimittavat lomakkeen myös postitse täytettäväksi.
-
Vainajalla saattaa olla nimissään erilaisia sopimuksia kuten puhelin- ja nettiliittymät, lehtitilaukset, palvelusopimukset (esimerkiksi Netflix, Spotify) ja jäsenyyksiä, jotka on hyvä irtisanoa kulujen säästämiseksi. Lisäksi vainajan sosiaalisen median kanavat on mahdollista sulkea.
-
Aviopuolison kuoleman jälkeen alle 65-vuotiaan lesken on mahdollista saada leskeneläkettä. Huoltajan kuoleman jälkeen alle 18-vuotiaan lapsen on mahdollista saada lapseneläkettä. Perhe-eläkettä haetaan Kelasta, joka antaa myös neuvoja siitä, miten perhe-eläkettä voidaan hakea ja millä perusteilla sitä myönnetään.
Perhe-eläkettä on myös mahdollista saada puolison tai huoltajan työeläkelaitoksesta tai esimerkiksi tapaturma- tai liikennevakuutuksesta.
-
Perukirja on lain mukaan tehtävä asiakirja, joka toimii sekä perintöveroilmoituksena että myöhemmin toimitettavan mahdollisen osituksen ja perinnönjaon pohjana.
Perukirjaan merkitään kuolinpesän osakkaat, vainajan varat ja velat kuolinpäivän saldon mukaisesti, mahdollinen testamentti ja ennakkoperinnöt/lahjat, vainajan avioliitot sekä muita vainajan varallisuusasemaan liittyviä tietoja tapauksesta riippuen. Jossain tapauksissa perukirjaan merkitään lisäksi lesken, tai mikäli ositusta ei ole aiemmin toimitettu, aiemman aviopuolison omaisuus.
Lain mukaan perunkirjoitus tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta, ja perukirja tulee toimittaa Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä.
Verohallinnolta on mahdollista hakea lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle, mikäli siihen on perusteltu syy. Hakemus lisäajan hakemiseksi tulee tehdä ennen määräajan umpeutumista.
Perukirjoitus on mahdollista toimittaa itse, ja netistä löytyykin ohjeita avuksi. Suosittelemme kuitenkin, että perukirja laaditaan ammattilaisen avustuksella, jotta asiakirja vastaa tarkoitustaan eikä aiheuta tulevaisuudessa ongelmia kuolinpesän osakkaille.
-
Kun perunkirjoitus on pidetty, voidaan aloittaa toimet kuolinpesän lopettamiseksi. Mikäli kuolinpesässä tulee toimittaa ositus tai omaisuuden erottelu, se tehdään ensin. Tämän jälkeen kuolinpesä voidaan jakaa joko testamentin mukaisesti sen saatua lainvoiman taikka mikäli testamenttia ei ole, perintökaaren säännösten mukaisesti.
Kuolinpesän perinnönjako voidaan toimittaa joko sopimusjakona, jolloin kaikki kuolinpesän osakkaat allekirjoittavat jakokirjan, taikka pesänjakajan toimittamana toimitusjakona. Mikäli perintöverotusta ei ole ennen perinnönjakoa toimitettu, myös perinnönjakokirja toimitetaan Verohallintoon.
Perunkirjoituksen jälkeen kukin pesän osakas saa oman perintöveropäätöksensä postitse kotiin sekä Omaveroon. Perintöveropäätös annetaan noin 6-12 kuukauden kuluessa perukirjan toimittamisesta Verohallintoon. Perintövero maksetaan joko yhdessä tai useammassa erässä riippuen veron määrästä.
On hyvä muistaa, että jokainen kuolinpesä on kuitenkin erilainen, eikä samat toimintaperiaatteet siksi sovellu kaikkiin tilanteisiin. On mahdollista, että kuolinpesä on esimerkiksi ylivelkainen tai kuolinpesän osakkaat eivät saa keskenään sovittua käytännön asioista. Joskus kuolinpesän osakkaita asuu ympäri maailmaa tai heitä voi olla muutoin vaikea tavoittaa. Mikäli olet epävarma siitä miten sinun tulisi toimia läheisesi kuoleman jälkeen, on asiantuntijaan yhteyden ottaminen aina hyvä idea.
Camilla Forsblom, oikeustieteen maisteri, juristi