Elämä on niin kuin suklaarasia, niin hyvässä kuin pahassa: varautuminen tulevaan edunvalvontavaltuutuksen avulla
Kulttielokuvassa Forrest Gump, Tom Hanksin esittämä protagonisti vertaa elämää osuvasti suklaarasiaan. Koskaan ei voi tietää, mitä elämällä on tulevaisuudessa tarjota. Elämä toden totta heittää eteen paitsi onnea ja iloa myös kivikkoisempia taipaleita. Äkillinen sairastuminen tai onnettomuus saattaa osua kenen tahansa kohdalle, ja etenkin elämän ehtoopuolella monella meistä saattaa olla edessä tilanne, jossa emme ole enää kykeneviä tekemään itsenäisesti itseämme ja omaisuuttamme koskevia ratkaisuja. Tällaiseen tilanteeseen on jokaisen syytä varautua laatimalla edunvalvontavaltuutus.
Mikä ihmeen edunvalvontavaltuutus?
Edunvalvontavaltuutuksella tai edunvalvontavaltakirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla henkilö voi valtuuttaa toisen tekemään päätöksiä puolestaan tilanteessa, jossa valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistaan. Edunvalvontavaltuutusta sääntelee Suomessa edunvalvontavaltuutuksesta annettu laki (25.5.2007/648).
Edunvalvontavaltuutuksen määrämuoto on tiukasti säännelty ja tästä johtuen on syytä pitää mielessä, että väärin laaditulla edunvalvontavaltuutuksella ei ole mahdollista saada aikaan niitä vaikutuksia, joita laatija on tarkoittanut aikaansaada. Edunvalvontavaltuutus on poikkeuksetta laadittava kirjallisesti. Valtuutuksesta on suoraan lain nojalla käytävä vähintään ilmi valtuuttamistarkoitus, asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa, valtuuttaja ja valtuutettu sekä ns. voimaantuloehto. Voimaantuloehto sitoo edunvalvontavaltuutuksen voimaantulon siihen, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Valtuuttajalla on mahdollisuus määrätä edunvalvontavaltuutuksessa varsinaisen valtuutetun lisäksi myös varavaltuutetusta. Varavaltuutetulla on oikeus hoitaa varsinaisen valtuutetun tehtäviä tilanteessa, jossa varsinainen valtuutettu on sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä.
Kokonaan oma kysymyksensä edunvalvontavaltuutusta koskien on valtuutuksen rajat. Valtuuttaja voi määritellä edunvalvontavaltuutuksessa valtuutetun toimivallan rajat hyvinkin tarkasti. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että mikäli edunvalvontavaltuutuksessa valtuutuksen rajat on määritelty liian suppeasti saattaa tuloksena olla se, ettei edunvalvontavaltuutus palvele tarkoitustaan ja valtuuttajalle on haettava edunvalvojaa holhoustoimilaissa tarkoitetulla tavalla. Tästä johtuen edunvalvontavaltuutuksesta ja sen sisällöstä on hyvä keskustella lainopillisen asiantuntijan kanssa.
Edunvalvontavaltuutuksen suhde holhoustoimilakiin
Edunvalvontavaltuutuksen on oikeuskirjallisuudessa katsottu olevan yleensä ensisijainen suhteessa holhoustoimilakiin perustuvaan edunvalvontaan tilanteessa, jossa henkilö on laatinut edunvalvontavaltuutuksen, ennen kuin on menettänyt kykynsä huolehtia asioistaan itsenäisesti. On kuitenkin huomattava, että holhoustoimilain mukainen edunvalvonta saattaa tulla kyseeseen myös tilanteessa, jossa henkilö on laatinut edunvalvontavaltuutuksen. Valtuutettu saattaa esimerkiksi hoitaa asioita siinä määrin puutteellisesti, että edunvalvojan määrääminen holhoustoimilain nojalla saattaa tulla ajankohtaiseksi. Tästä johtuen edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa on syytä harkita tarkasti, kenelle valtuuttaja haluaa uskoa omien asioidensa hoitamisen tilanteessa, jossa henkilö ei enää itsenäisesti siihen kykene. Tyypillisesti valtuutetut ovat valtuuttajan perheeseen kuuluvia henkilöitä, kuten esimerkiksi puoliso tai lapsi, mutta tämä ei ole välttämätöntä, vaan valtuutettuna voi olla myös muu henkilö, johon valtuuttaja luottaa.
Edunvalvontavaltuutus osana jäämistösuunnittelua
Edunvalvontavaltuutus on syytä ottaa huomioon myös jäämistösuunnittelussa. Holhoustoimilaissa lähtökohtana on edunvalvojan kielto lahjoittaa päämiehen omaisuutta. Edunvalvontavaltuutuksesta annettu laki ei ole yhtä joustamaton asian suhteen, vaan edunvalvontavaltuutuksen nojalla määrätty valtuutettu voi lahjoittaa päämiehen omaisuutta, mikäli asiasta on edunvalvontavaltuutuksessa määrätty riittävän tarkasti. Hyvin tyypillistä on, että valtuuttaja antaa valtuutetulle oikeuden antaa tavanomaisena pidettäviä syntymäpäivälahjoja, valmistujaislahoja tai muita vastaavia lahjoja.
Tämän lisäksi edunvalvontavaltuutuksen omaisuuden lahjoittamista koskevia määräyksiä on mahdollista käyttää jäämistösuunnittelussa. Asialla on merkitystä, mikäli tarkoituksena on keventää verotaakkaa esimerkiksi lahjoittamalla omaisuutta elinaikana perillisille. Tämän lisäksi edunvalvontavaltuutuksen lahjoittamista koskevilla määräyksillä voi olla merkitystä sukupolvenvaihdostilanteissa, mikäli omaisuutta on tarkoitus siirtää eteenpäin joko lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla. Mikäli omaisuutta halutaan siirtää valtuutuksenantajan läheiselle, joka on samalla valtuutuksensaaja tai tämän lapsi, kannattaa edunvalvontavaltakirjaan nimetä esteetön varavaltuutettu. Mahdolliset esteellisyystilanteet on syytä muutenkin ottaa yksilöllisesti huomioon edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa.
Edellä esitetyn jälkeen edunvalvontavaltuutuksen merkitystä ei liene enää tarpeen korostaa. Edunvalvontavaltuutus auttaa omaisia hoitamaan asioita heille läheisen ihmisen ollessa hauraimmillaan. Edunvalvontavaltuutukseen voi liittyä monia juridisesti haasteellisia kysymyksiä. Toimistomme on hoitanut perhe- ja jäämistöoikeudellisia toimeksiantoja useiden vuosikymmenten ajan, joten meiltä saat varmasti asiantuntevaa apua edunvalvontavaltuutukseen liittyvissä kysymyksissäsi.
Joonas Korkka, oikeusnotaari