Avioehtosopimus - miksi se kannattaa tehdä?

Jokainen avioliitto päättyy joskus, joko kuolemaan tai avioeroon. Mikäli osapuolilla ei ole avioehtosopimusta, tehdään ositus, eli molempien puolisoiden varat ja velat lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Enemmän omistava osapuoli maksaa tällöin vähemmän omistavalle osapuolelle tasinkoa. Tämä johtuu siitä, että puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Vaikutus on myös taannehtiva: avio-oikeus koskee kaikkea omaisuutta riippumatta siitä, milloin ja millä tavalla puolisot ovat sen ennen avioliittoa saaneet tai hankkineet.

Moni kihlapari tai aviopari pohtii, onko avioehtoa järkevä tehdä. Se saatetaan nähdä jopa jonkinlaisena rakkauden mittarinakin. Tosiasia kuitenkin on, että avioehtosopimuksen tekeminen kannattaa, sillä koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Avioliiton alkumetreillä saattaa näyttää siltä, ettei avioehtosopimukselle ole mitään syytä. Omaisuus saatetaan omistaa puoliksi ja tulotkin voivat olla suurin piirtein samat. Avioliitto voi kuitenkin kestää vuosikymmeniä ja sinä aikana ehtii tapahtua paljon.


Mitä avioehtosopimuksella voidaan määrätä?

Avioehtosopimuksella avio-oikeudesta voidaan sopia toisin. Puolisot voivat määrätä, että kummallakaan heistä ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen (avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva avioehto) tai että kummallakaan ei ole avio-oikeutta tiettyyn toisen omaisuuteen (osittainen avioehto) tai että toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen omaisuuteen (yksipuolinen avioehto).

Puolisot voivat liittää avioehtosopimukseensa erinäisiä ehtoja, joita on avioehtosopimuskäytännössä pidetty sallittuina. Tavallista onkin, että puolisot liittävät avioehtosopimukseen esimerkiksi ehdon, jonka mukaan puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen siinä tapauksessa, että avioliitto päättyy avioeroon (ns. romanttinen avioehto). Mikäli avioliitto päättyisi toisen puolison kuolemaan, avio-oikeus olisi voimassa.


Avioehtosopimuksen muotovaatimukset

Avioehtosopimuksen muotovaatimuksista on säädetty avioliittolaissa. Pätevän avioehtosopimuksen tulee olla päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Lisäksi avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa, jotta se tulee voimaan.

Avioehtosopimuksen voivat tehdä avioliiton solmineet puolisot tai kihlakumppanit. Avioehtosopimuksen voi kuitenkin rekisteröidä vasta, kun avioliitto on solmittu. Avioehtosopimusta voi muuttaa tekemällä uuden avioehtosopimuksen. Uutta avioehtosopimusta koskevat samat muotovaatimukset kuin aikaisempaa sopimustakin.

Avioliitot ja siten myös avioehdot ovat erilaisia ja siksi avioehtosopimuksen laatimiseen kannattaa käyttää asiantuntijan apua. Näin varmistutaan siitä, ettei tule laadittua erilaista sopimusta kuin on tarkoitettu. Kannattaa muistaa, että eri avioliitoissa voi olla erilaiset omaisuuserät ja omistussuhteet ja siksi samanlaiset sopimukset eivät sovellu kaikkiin avioliittoihin.

Mona Marjamaa, oikeusnotaari                                                     

Edellinen
Edellinen

Sovittelu on tehokas riidanratkaisukeino

Seuraava
Seuraava

Elämä on niin kuin suklaarasia, niin hyvässä kuin pahassa: varautuminen tulevaan edunvalvontavaltuutuksen avulla